Päivä nro 37% latausta Iiron kännykästä jäljellä. Mielessä ainoastaan edellisen päivän 10% olunen. Päivä lähti käyntiin ontuen, osalla aamupalalla ja osalla parilla appelsiinimehulla. Jo perinteeksi muodostuen, eräs diplomi-insinöörimme jumittui jälleen kerran viestittelyn ihmeellisen maailmaan unohtaen aamupalan ja lähtömme miltei kokonaan. Pääsimme ajoissa matkaan ja kaikkien navigaattoritkin näyttivät löytävän määränpään. Kuitenkin autokunta nro Iiron navigaattori iski liinat kiinni noin 10 km ennen viinitilaa väittäen auton etenevän keskellä autiomaata. Onnekseen he havainnoivat kotkansilmillään toisen autokunnan maantieltä ja seurasivat sitä aina maaliviivalle saakka.
Loppuun asti jännitettiin viimeisen autokunnan perille saapumista, joka ikävä kyllä oli loppujen lopuksi ajoissa sillä muuten yhteisen sopimuksen mukaan heistä olisi tullut kaikkien muiden kuskeja. Alkuun tutkailimme viinitilan ympäristöä ja maisemia. Itse kierros oli kaiken kaikkiaan kaikenkattava ja informoiva. Ensiksi kerrattiin historiaa, muun muassa se että viinitilan perustaja olin alun alkujaan suomalainen merikapteeni. Sitten kierrettiin tiluksia ja kävimme katsomassa vanhoja tuotantotiloja. Vierailimme myös nykyään käytössä olevassa tuotantohallissa. Tämä halli ei kuulunut varsinaiseen kierrokseen mutta opas halusi sen varta vasten meille esitellä. Tuoksui varsin hyvälle.
Kierroksen jälkeen seurasi varsinainen viinien maistelu. Viinien ohessa tarjottiin juustoja, lihaa ja muuta suolaista naposteltavaa. Maistelu koostui kolmesta viinistä hintahaitarista 48-210 taalaa per pullo. Maistelun jälkeen oli mahdollisuus vierailla myymälässä jossa oli muun muassa mahdollista ostaa 400 dollarin hintainen korkkiruuvi.
Viinitilalta lähtiessä autokunnan nro Iiron autopuhelimen akku loppui. Kyseessä on kovan kohtalon puhelin sillä se joko kulkee mukana akku tyhjänä tai lepää hotellilla kiinni laturissa. Tästä huolimatta kolme autokuntaa (edellä mainittu mukaan lukien) onnistui suuntaamaan läheiselle outlet -ostoskeskukselle. Siellä useampikin henkilö, joka oli vannonut olevansa ostamatta enää vaatteita tuhlasi rahojaan alennuksissa oleviin merkkituotteisiin. Matkan aikana paljon Victoria’s Secretsissä viihtynyt entinen miespuolinen raatilainen löysi eräästä liikkeestä mukaansa käsilaukun, kuulemma tuliaiseksi… Muut seurueen miehet pohdiskelivat tuliaistarinoiden todenperäisyyttä ja epäilivät ystävänsä aloittelevan uraa Drag-Queenina.
Autokunnan nro Iiron navigaattori suostui tunnistamaan kyseisen ostoskeskuksen olemassaolon ja näin ollen kotimatka saattoi alkaa ilman saattajia. Sen jälkeen immeiset kävivät syömässä, ostoksilla, WhatsAppissa tai kukin jatkaen missäkin tavallaan. Tämän kaiken jälkeen suurin osa ryhtyi nauttimaan raskaan päivän päälle virvoituksia. Onneksi sunnuntai on sentään pyhäpäivä.
PS. Iirokin latasi viimein karttoihin päivitykset ja kaikki autopuhelimetkin ovat latauksessa.
-Tapsa ja Iiro
-Tapsa ja Iiro
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti