Täysin vatsoin lähdimme sitten oppaan johdolla bussilla kohti Fujin ja Hakonen retkeämme, minkä olimme matkakoimistomme kautta etukäteen varanneet. Matkalla oppaamme opasti meille muutaman origami-taittelun. Samurai-hatut onnistuivat hyvin, mutta kurki osoittautui jo selkeästi haastavammaksi.
Saavuimme ensimmäisenä Hakonen "munavuorelle". Siellä keitettiin kananmunia rikkipitoisessa vedessä, jolloin niistä tuli mustakuorisia. Rohkeimmat maistoivatkin mustaa munaa, ja aika normaalin makuista se olikin. Matkamuistokaupasta meille tarttui monille mukaan paikallisia monisiirtoisia trick-boxeja.
 |
| Muna-Olli ihmettelee mustaa munaa |
Jatkoimme vuorelta alas järven rannalle gondolilla. Siellä nousimme merirosvolaivaan, jolla matkasimme järven toiselle puolelle Hakonen kaupunkiin. Tämän jälkeen nousimme taas bussiin ja lähdimme ajelemaan kohti lounasravintolaamme. Bussissa oppamme luetteli meille retken vielä jäljellä olevat osuudet, mutta Fuji-vuorta ei mainittu. Sitten rupesikin selviämään, että sekä Japanilainen matkatoimistomme partner-yritys että oppaamme luuli meidän varanneen vain Hakonen retken eikä Fujin ja Hakonen yhdistettyä retkeä. Koska kello oli lounaan jälkeen jo varsin paljon, emme olisi enää ehtineet Fujille ennen pimeän tuloa. Fuji jäi siis kokematta ja näkemättä. Mutta onni onnettomuudessa Fuji oli koko päivän ollut pilvessä, joten tuskin olisimme sieltä mitään kuitenkaan nähneet.
Illalla oli vuorossa taas paikallisten vahvojen lonkeroiden maistelua. Aloitimme läheisestä leikkipuistosta, mutta päätimme sitten jatkaa Yamanoten junalinjalle, joka kiertää ympyrän muotoista rataa. Olimme jakautuneet kahteen eri junavaunuun, joista vain toisessa ollut porukka huomasi jäädä sellaisella asemalla pois, mistä pääsi vielä ennen junien sulkeutumista jatkamaan lähelle hotellia. Toinen vaunullinen taas missasi viimeisen jatkoyhteyden, joten edessä oli usean kilometrin kävely.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti