26.9. Konsulaattipäivä - myllyä Los Angelesissa

Edellisen päivän Los Angelesiin siirtymisen jälkeen heräsimme todella pirteinä ja intoa täynnä seuraavaan päivään. Ohjelmassa oli vierailu Suomen pääkonsulaattiin, Markkasen Juhan residenssiin. Juhan, kavereiden kesken JP:n (Jay-Pee), kämppä sijaitsee hulppealla hienostoalueella Bel Airissa suljetun ja 24/7 miehitetyn portin takana.
 

Kättelyiden ja tervetulosanojen jälkeen saimme heti nauttia raikkaasta aamupalasta. Pitkästä aikaa oli oikein höllivää laittaa huulen takapuolelle mättöä, jonka koostumus poikkesi beikkönistä. Aamukahveja hörppiessämme Juha kertoi kiinnostavia asioita yhdysvaltalaisesta kulttuurista, startup-yrittämisestä, pääkonsulin hommista ja Yhdysvaltoihin muuttamisen hankaluudesta. Saimme kuulla useita yllättäviäkin asioita Kalifornian osavaltiosta ja sen taloudesta: Kalifornian BKT on suurempi kuin koko Venäjän, maatalouden BKT on suurempi kuin Suomen valtion vuosibudjetti, ja jos Kalifornia olisi oma valtionsa, se olisi G8-maiden joukossa.

 

Juha jauhoi myös siitä, kuinka me suomalaiset olemme maailman parhaita tekniikan ja osaamisen suhteen, mutta samalla maailman huonoimpia myymään ja markkinoimaan käytännössä yhtään mitään. Meidän pitää siis jokaisen oppia myymään itseämme, jos meinataan joskus olla yhtään kovia jätkiä ja muijia. Keskustelussa sivuttiin myös perisuomalaista kateutta toisen onnistumisesta sekä syvää epäuskoa siihen, että voisi itse pystyä johonkin minimisuoritusta suurempaan. Ainakin meidän oli yhdyttävä Juhaan tässä asiassa, sillä useamman kerran ollaan asiasta jauhettu tuntien mittaisia pätkiä Morttiluolan eri versioissa.

Paikalla oli myös pääkonsulin assistentti Heidi, joka oman puheenvuoronsa aikana kertoi LA:n kulttuurihommista sekä kaupungin nähtävyyksistä ja paikoista, joissa kannattaa käydä. Kaiken kaikkiaan Markkasen Juhan setti oli erittäin jiirinen mylly, ja ainakin allekirjoittaneet löysivät tiensä totaalisen inspiraation alkulähteille.

Aamun exqun jälkeen oli vielä hyvin aikaa ottaa rennosti ja nauttia auringosta. Suurin osa porukasta suuntasi läheiselle Santa Monican beachille, jossa ihosyövän todennäköisyyttä sai tehokkaasti maksimoitua. Tulipa käytyä myös tyynessä valtameressä uimassa ja polskimassa upeassa aallokossa.

 

Iltaa kohden matkajoukossa alkoi ilmetä kasvavaa kiinnostusta mahdolliseen rybyttelyyn jollain klubilla tai pubilla. Santa Monican alueella tallattiin kortteleita ristiinrastiin sopivan paikan toivossa. Paikallisilta saatiin ehdotus suositusta klubista nimeltä Bungaloo, mutta toiveet intensiivisistä bailaamishommista sirpaloituivat puolentoista tunnin mittaiseen jonoon. Tästä masentuneina seurasimme hieman creepysti erästä pariskuntaa, joka oli myös Bungaloon liki loputtoman pitkän jonon takia siirtymässä vaihtoehtoiseen anniskeluravintolaan nimeltä Makai. Kyseinen paikka oli kuitenkin ainakin allekirjoittaneen ja muutaman muun reipashenkisen kaverin mielestä suhteellisen meisselistä, josta tuohtuneina lähdimme tavoittelemaan pubityyppistä ratkaisua. Epätoivon hetkillä löysimme viimein pienen brittihenkisen pubin, jossa soitettiin livemusiikkia vierailumme aikaan. Lopputulemana illan jälkeen olo oli väsynyt, mutta onneton. Onneksi tajuntaa laajentanut inspiraatio Juhan luona vierailusta sekä maksimointi meren äärellä riittivät kompensoimaan päivän lopulliseksi arvosanaksi 4,7/5.

-Teemu ja Jani