torstai 2. lokakuuta 2014

28-29.9. Lennellen kotiin - excu päättyy

Viimeisenä etappina oli autojen tankkaus ja palautus lentokentälle. Kaikki suoriutuivat tästä ongelmitta, vaikka pieniä haasteita olikin matkan varrella. Sunnuntaina iltapäivällä kolmen aikaan lähdettiin Losista kohti Frankfurtia ja maanantaina oltiin Helsinki-Vantaalla illalla viideltä. Yksi päivä katosi mystisesti matkustaessa, mutta onneksi lentokoneessa ennätti katsoa enemmän leffoja vastapainoksi.

Tässä lähtöfiiliksiä Losista:
Frankfurtissa oltiin jo aika väsyneitä liian monen tunnin valvomisen jälkeen, mutta onneksi koti oli jo lähellä. Monet käyttivät vaihtoajan nukkumiseen tai kouluhommien tekemiseen. Bongattiin myös Mika Häkkinen, joka tuli samalla lennolla Suomeen.

Californian excu 2014 on ohi. Kiitos kaikille mukana olleille! Hetki voidaan hengähtää ja ensi vuoden alussa alkaa seuraavan reissun suunnittelu. Stay tuned: http://met.ayy.fi

27.9. Viimeinen turistipäivä - tähtiä näkyvissä

Viimeinen turistipäivä Los Angelesissa käynnistyi sopivan rauhallisesti. Meidän autotiimi kruisaili obervatoriolle, kuvat lainattiin naapuriauton paremmista otoksista:



Sen jälkeen takaisin keskustan tienoille lounaalle taas uuteen burgeripaikkaan (näitä riittää edelleen!). Kehumme erittäin rapsakoita sipulirenkaita ja hauskoja tarjoilijan ketsupilla piirtämiä taideteoksia. Myös ranch-kastike teki kauppansa, nams!

Pikainen viimeinen pistäytyminen Victoria's Secretissä ja sit tallustelemaan Walk of Famella. Bongailtiin melko paljon tähtiä - tuttuja ja tuntemattomia. Meinasin törmäillä ihmisiin kun vaan katsoi koko ajan maahan.

Kierroksen päätteeksi ihmeteltiin viisipalloisia liikennevaloja ja sitä kun Minni otti hissiin mennessään pään irti. Aika karua katsottavaa...
Palmukujaa ja muutamaa motaria pitkin takaisin hotellille ja pakkailut seuraavan päivän paluumatkaa varten. Mainiossa kalaravintolassa poikain kanssa illallisella ja sit hiljalleen viinilasin saattelemana unille. Huomenna suunta kohti kotia!

-Essi

26.9. Konsulaattipäivä - myllyä Los Angelesissa

Edellisen päivän Los Angelesiin siirtymisen jälkeen heräsimme todella pirteinä ja intoa täynnä seuraavaan päivään. Ohjelmassa oli vierailu Suomen pääkonsulaattiin, Markkasen Juhan residenssiin. Juhan, kavereiden kesken JP:n (Jay-Pee), kämppä sijaitsee hulppealla hienostoalueella Bel Airissa suljetun ja 24/7 miehitetyn portin takana.
 
Kättelyiden ja tervetulosanojen jälkeen saimme heti nauttia raikkaasta aamupalasta. Pitkästä aikaa oli oikein höllivää laittaa huulen takapuolelle mättöä, jonka koostumus poikkesi beikkönistä. Aamukahveja hörppiessämme Juha kertoi kiinnostavia asioita yhdysvaltalaisesta kulttuurista, startup-yrittämisestä, pääkonsulin hommista ja Yhdysvaltoihin muuttamisen hankaluudesta. Saimme kuulla useita yllättäviäkin asioita Kalifornian osavaltiosta ja sen taloudesta: Kalifornian BKT on suurempi kuin koko Venäjän, maatalouden BKT on suurempi kuin Suomen valtion vuosibudjetti, ja jos Kalifornia olisi oma valtionsa, se olisi G8-maiden joukossa.
 
Juha jauhoi myös siitä, kuinka me suomalaiset olemme maailman parhaita tekniikan ja osaamisen suhteen, mutta samalla maailman huonoimpia myymään ja markkinoimaan käytännössä yhtään mitään. Meidän pitää siis jokaisen oppia myymään itseämme, jos meinataan joskus olla yhtään kovia jätkiä ja muijia. Keskustelussa sivuttiin myös perisuomalaista kateutta toisen onnistumisesta sekä syvää epäuskoa siihen, että voisi itse pystyä johonkin minimisuoritusta suurempaan. Ainakin meidän oli yhdyttävä Juhaan tässä asiassa, sillä useamman kerran ollaan asiasta jauhettu tuntien mittaisia pätkiä Morttiluolan eri versioissa.

Paikalla oli myös pääkonsulin assistentti Heidi, joka oman puheenvuoronsa aikana kertoi LA:n kulttuurihommista sekä kaupungin nähtävyyksistä ja paikoista, joissa kannattaa käydä. Kaiken kaikkiaan Markkasen Juhan setti oli erittäin jiirinen mylly, ja ainakin allekirjoittaneet löysivät tiensä totaalisen inspiraation alkulähteille.

Aamun exqun jälkeen oli vielä hyvin aikaa ottaa rennosti ja nauttia auringosta. Suurin osa porukasta suuntasi läheiselle Santa Monican beachille, jossa ihosyövän todennäköisyyttä sai tehokkaasti maksimoitua. Tulipa käytyä myös tyynessä valtameressä uimassa ja polskimassa upeassa aallokossa.
 
Iltaa kohden matkajoukossa alkoi ilmetä kasvavaa kiinnostusta mahdolliseen rybyttelyyn jollain klubilla tai pubilla. Santa Monican alueella tallattiin kortteleita ristiinrastiin sopivan paikan toivossa. Paikallisilta saatiin ehdotus suositusta klubista nimeltä Bungaloo, mutta toiveet intensiivisistä bailaamishommista sirpaloituivat puolentoista tunnin mittaiseen jonoon. Tästä masentuneina seurasimme hieman creepysti erästä pariskuntaa, joka oli myös Bungaloon liki loputtoman pitkän jonon takia siirtymässä vaihtoehtoiseen anniskeluravintolaan nimeltä Makai. Kyseinen paikka oli kuitenkin ainakin allekirjoittaneen ja muutaman muun reipashenkisen kaverin mielestä suhteellisen meisselistä, josta tuohtuneina lähdimme tavoittelemaan pubityyppistä ratkaisua. Epätoivon hetkillä löysimme viimein pienen brittihenkisen pubin, jossa soitettiin livemusiikkia vierailumme aikaan. Lopputulemana illan jälkeen olo oli väsynyt, mutta onneton. Onneksi tajuntaa laajentanut inspiraatio Juhan luona vierailusta sekä maksimointi meren äärellä riittivät kompensoimaan päivän lopulliseksi arvosanaksi 4,7/5.

-Teemu ja Jani